Heini: 33. Damien Rice – 9 (2006)

Damien Ricen 9-levyllä on uskomattoman rauhoittava vaikutus minuun. Aloitin Ricen musiikkiin tutustumisen siten, että erään ystäväni suosituksen perusteella hankin 9-levyn iPodilleni. Yritin pariin otteeseen kuunnella levyä, mutta musiikki tuntui liian rauhalliselta päiväolosuhteissa kuunneltavaksi. Eräänä yönä en kuitenkaan saanut unta ja päätin kuunnella jotain rauhallista musiikkia, jotta unohtaisin päässä pyörivät ajatukset ja saisin jälleen unen päästä kiinni. Selailin iPodini levyjä ja kohdalle sattui Ricen 9. Ennen levyn viimeisiä säveliä olin jo nukahtanut. Tämän jälkeen 9 on toiminut minulla unilevynä aina, jos en päässäni liian hurjalla vauhdilla pyörivien ajatusten vuoksi saa unta.

Koska minulla on ollut tapana kuunnella 9-levyä vain öisin, tunnen levyn alkupään paljon paremmin kuin sen loppupään kappaleet. Mitä pidemmälle levyn kuuntelussa edetään, sitä enemmän kappaleet alkavat sekoittua mielessäni alkavan unentunteen luomiin mielikuviin ja epäloogisiin ajatuksiin. Joskus kuuntelin levyä niin paljon ahdistavina unettomina öinä, että minun oli muutamaksi kuukaudeksi lopetettava sen kuunteleminen, sillä levy ei enää toiminut rauhoittavana, vaan toi mieleen ne ikävät hetket, kun pyörii sängyssä kattoon tuijotellen tunti toisensa jälkeen. Onneksi ikävät assosiaatiot kuitenkin hävisivät tauon myötä ja nykyisin osaan taas arvostaa levyn herkkää kauneutta.

Popmusiikin historiassa on kirjoitettu varmasti tuhansia kappaleita kaipauksesta. Yksi kauneimmista sellaisista on mielestäni 9-levyltä löytyvä The Animals Were Gone, joka kuvaa rakastettunsa menettämisen tunnetta niin musiikillisesti kuin lyriikoidensa puolesta lähes täydellisesti:

I know I've been a liar and I know I've been a fool
I hope we didn't break yet, but I'm glad we broke the rules
My cave is deep now, yet your light is shining through
I cover my eyes, still all I see is you

Oh I know that I left you in places of despair
Oh I know that I love you, so please throw down your hair
At night I trip without you, and hope that I don't wake up
'Cause waking up without you is like drinking from an empty cup

Ricella on taito luoda musiikkia, joka saa ainakin minut lähes kyyneliin jokaisella kerralla, kun hänen levyjään kuuntelen. Se taito on harvinainen ja arvostan sitä erittäin suuresti. Mikäli epäilet tätä, kuuntele 9-levyn kappale Elephant. En usko, että se voi jättää ketään kylmäksi.

Ks. myös Mikke: 25. Damien Rice - O (2002).

Albumi Spotifyssa.

Blogin säännöt.
Heinin top 100 -lista.