Mikke: 53. Shout Out Louds - Howl Howl Gaff Gaff (2005)

Kuulin Shout Out Loudsista muistaakseni ensimmäistä kertaa Conan O' Brienin talk showssa. Yhtye ei kuitenkaan vielä silloin jäänyt kunnolla mieleeni. Myöhemmin selaillessani levyjä kirjasto 10:ssä eteeni tuli Shout Out Loudsin debyyttilevy Howl Howl Gaff Gaff. Levyn kansikuva näytti lupaavalta ja lainasin levyn. Musiikki iski heti ja kovaa. Käheä ja hieman epävireinen lauluääni yhdistettynä tanssittavaan ja raikkaaseen indieen kolahti kunnolla. Yhtyeen koko tuotanto on loistavaa kesämusiikkia, joka saa suun hymyilemään ja jalat hakkaamaan lattiaa. Täytyy jälleen todeta, että Ruotsista tulee aivan loistavaa musiikkia.

Howl Howl Gaff Gaff julkaistiin ensimmäisenä jo vuonna 2003 Skandinaviassa. Myöhemmin vuonna 2005 ilmestyi kansainvälinen versio. Näissä versioissa on osittain eri kappaleet. Pidän itse ehkä vielä enemmän alkuperäisestä skandinaavisesta versiosta, mutta koska levyhyllyyni lopulta päätyi kansainvälinen versio, kirjoitan nyt siitä. Suosittelen kuitenkin kuuntelemaan yhtyeen koko tuotantoa. Debyytin jälkeen on ilmestynyt kaksi pitkäsoittoa Our Ill Wills ja Work, jotka ovat molemmat loistavia. Ensimmäinen levy on kuitenkin ainakin minulle tärkein ja voisinpa jopa sanoa, että se on kaiken kaikkiaan paras.

Levy alkaa lähtölaskennalla kappaleeseen The Comeback. Adam Oleniuksen raspi on ilmiömäinen. Sähkökitarat soivat luonnollisen kuuloisina ja tuo mieleen soundin suoraan treenikämpältä. Very Loud rullaa kesäisen letkeänä ja kertosäe saa kuulijansa hyppimään riehakkaasti musiikin tahtiin. Oh, Sweetheartin reipas komppi saa jalan hakkaamaan lattiaa. Väliosan kuulaat kitarat muistuttavat The Smithsiä. A Track And a Train hidastaa hieman levyn tempoa ja tuo mukaan massiivisempaa ja tuotetumpaa soundia. Taustalla kuultava pehmeä naisääni tuo kappaleeseen mahtavan tunnelman. Please Please Please nostaa kylmät väreet niskaan ja on ehkä levyn hienoin kappale pirteine kitaroineen ja nostatuksineen. 100° toimii loistavasti hyppyyttämään tanssivaa indiekansaa klubeilla ja konserteissa. There's Nothing esittelee kuulaita kellopelejä muuten melko raakojen soundien päällä. Hurry Up Let's Go on nimensä mukaisesti nopeatempoinen voimakas kappale. Taattua riehakkuutta esimerkiksi DJ-keikoilla. Shut Your Eyes on yksi levyn kohokohdista. Tarttuvat kitarariffit ja kesäinen laulumelodia toimii loistavasti. Levyn päättää Seagull, jossa kuullaan akustisia kitaroita ja rauhallisen leppoisaa tunnelmaa huilujen säestyksellä.

Shout Out Loudsin indie rock on pirteää kesämusiikkia, joka sopii loistavasti viime päivien helteeseen. Länsinaapurin loistava poppoo muistuttaa paikoitellen hieman kotimaisen Kiki Paun ensimmäistä levyä Let's Rock, jota suosittelen myös kaikille varauksetta. Ota mankka mukaan puistoon tai rannalle ja luukuta Shout Out Loudsia kylmä juoma kädessäsi. Et tule pettymään!

Molempien versioiden kappaleita Youtubessa

Blogin säännöt.
Miken top 100.