Heini: 8. Wilco - Yankee Hotel Foxtrot (2002)

Minulla kesti hyvin kauan lämmetä Wilcon musiikille. Aluksi en pitänyt sitä mitenkään erityisenä ja minua hieman ärsytti se, että sitä tuputettiin minulle monestakin eri tuutista. En ole ihan varma, miksi tai koska tapahtui muutos, mutta eräänä aamuna vain heräsin ja tajusin, että tässähän on yksi maailmankaikkeuden parhaista yhtyeistä ja että Yankee Hotel Foxtrot on yksi hienoimmista koskaan tehdyistä rockalbumeista. Koska tämä blogi on kirjoitettu useita vuosia tuon hetken jälkeen, komeilee kyseinen levy nyt listani kahdeksantena. Onneksi näin, sillä olisi suuri synti jättää se omalta parhaiden levyjen listaltaan pois.
Wilco on levyttänyt jo 1990-luvun puolivälistä saakka ja uusia levyjä ilmestyy yhä edelleen. Ainakin tähän mennessä yhtyeen parhaat hetket on koettu 2000-luvun alkupuolella Yankee Hotel Foxtrot -levyn sekä sitä seuranneen A Ghost Is Bornin aikaan. Näistä edellinen on soinut stereoissani vielä jälkimmäistäkin enemmän, joten se päätyi edustamaan Wilcoa blogiimme. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti tutustua molempiin levyihin.

Yankee Hotel Foxtrot on monipuolinen albumi, jonka punainen lanka ei kuitenkaan huku hetkeksikään. Vaikka kappaleiden tunnelmat vaihtuvat laidasta toiseen, Wilco onnistuu koko ajan kuulostamaan Wilcolta. Levyllä on ainoastaan yksi keskinkertainen biisi, Heavy Metal Drummer. Kaikki muut kymmenen kappaletta ovat silkkaa mannaa taivaalta. Jesus etc. on kappale, johon ihmiset (minä mukaanlukien) yleensä ensimmäisenä ihastuvat, mutta täytyy muistuttaa, että levyn tunteikkain hetki koetaan sen jälkeen, kun Ashes of American Flags alkaa soida. Välillä minun on vaikeaa kuunnella tuota biisiä siksi, että se riipaisee niin voimakkaasi sydänalaani.

Näin Wilcon livenä Helsingin Kulttuuritalolla reilu vuosi sitten. Kyseessä oli yhtyeen toinen Suomen keikka. Ensimmäinen oli Huvilateltassa kesällä 2009. Minulla ei tuolloin ollut varaa ostaa lippua, mutta silloinkin kyllä istuin teltan ulkopuolella kuuntelemassa keikkaa ystäväni kanssa. Onneksi Wilco saapui uudelleen Suomeen aika pian tuon puoliksi missatun konsertin jälkeen ja rahatilanteeni oli siinä välillä ehtinyt hieman parantua. Yhtyeen livekeikat ovat todellakin näkemisen arvoisia ja niiden jälkeen heidän musiikkiaan ymmärtää taas hieman paremmin.

Ks. myös Mikke: 35. Wilco - Yankee Hotel Foxtrot (2002).

Albumi Spotifyssa.

Blogin säännöt.
Heinin top 100 -lista.