25.8.2011

Heini: 9. Patti Smith - Horses (1975)

Jesus died for somebody's sins, but not mine
Meltin' in a pot of thieves
Wild card up my sleeve
Slick heart of stone
My sins my own
They belong to me, me 
Näillä legendaarisilla sanoilla alkaa Patti Smithin esikoislevy Horses ja täten myös sen ensimmäinen biisi Gloria. Kappale on lainattu Van Morrisonilta, mutta Smith säilytti alkuperäisestä versiosta vain sävelen sekä kertosäkeen ja muutti kaiken muun. Gloria on yksi kuuluisimmista Patti Smithin kappaleista, eikä se ole ainoa Horses-levylle päätynyt helmi. Alkuperäisellä levyllä on vain kahdeksan biisiä, joista jo mainitun lisäksi ainakin Break It Up sekä Free Money kuuluvat myös tärkeimpien Smithin kappaleiden joukkoon. Muutkin kappaleet levyllä kuvastavat hyvin sitä, millainen artisti Smithistä vuosien saatossa kehittyi - välillä irroitellaan kunnolla räimeen merkeissä ja välillä koetaan rauhallisia suvantovaiheita melankolisten sävelten tahdissa. Jälkimmäisestä paras esimerkki lienee viimeinen hyvin kaunis kappale Elegie.

Mietin viimeiseen saakka, minkä Patti Smithin levyn esittelisin blogissamme. Mikä tahansa hänen neljästä 1970-luvulla julkaisusta albumistaan olisi ansainnut paikan sadan parhaan levyn listassani, mutta koska jokin päätös oli tehtävä, päädyin esikoisalbumiin. Mikäli tämä monilahjakas laulaja-lauluntekijä, runoilija ja taiteilijanainen kuitenkin kiinnostaa enemmänkin, kannattaa tutustua tarkkaan kaikkiin neljään ensimmäiseen albumiin sekä ainakin jonkin verran myös myöhempään tuotantoon, jossa siinäkin on helmensä, mutta myös huonot hetkensä.

Tutustuin Smithin musiikkiin melko myöhään - kunnolla vasta kesällä 2007, kun tämä legendaarinen laulajatar vieraili Provinssirockissa, minne olimme matkustaneet ystäväjoukon kanssa viikonlopuksi. Toki muutamat Patti Smithin tunnetuimmat kappaleet olin kuullut jo aiemminkin (ja myös pitänyt niistä), mutta vasta tuon keikan innoittamana aloin kuunnella Pattin musiikkia kunnolla tutustuen ja syventyen. Täytyy myös hehkuttaa, että tuo Patti Smithin jäähyväiskiertueella näkemäni konsertti on yhä edelleen yksi parhaista keikoista, joita olen koskaan nähnyt. Joskus katsellessaan vuosikymmenestä toiseen pinnalla pysynyttä artistia konsertoimassa, on helppo ymmärtää, miksi hän on pysynyt suosiossa niin pitkään. Lahjakkuus, ammattitaito ja karisma suorastaan loistaa heistä yleisöön saakka. Patti Smith on yksi näistä henkilöistä.

Patti Smith on paitsi hieno muusikko ja taiteilija, myös minulle tietyllä tavalla idoli. Ihailen hänen tapaansa kulkea omaa tietään, ilmaista mielipiteitään ja elää haluamallaan tavalla. Jos itse pystyn elämään edes vähän samaan tapaan kuin tämä rautarouva, olen ylpeä itsestäni. Tämän tavoitteen saavuttamisessa auttaa Smithin musiikin kuunteleminen. Suosittelen sinullekin, armas lukija!

Albumi Spotifyssa.

Blogin säännöt.
Heinin top 100 -lista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti