Heini: 20. Prince of Assyria - Missing Note (2009)

Prince of Assyria eli iranilaisyntyinen Ninos Dankha on  onnistunut vangitsemaan esikoislevylleen Missing Note kymmenen valtavan kaunista akustisesti säestettyä balladia. Dankhan tumma ja persoonallinen ääni tihkuu tunnetta hänen laulaessaan siitä, mistä niin monet muutkin - rakkaudesta, rakastamisesta ja sen vaikeudesta. Vaikka populäärimusiikin luulisi olevan jo kyllästetty rakkaustarinoilla, ainakin yksi Missing Note -levy mahtuu kevyesti mukaan.

Vaikka Prince of Assyria on esiintynyt pariinkin otteeseen Helsingissä en valitettavasti ole päässyt näkemään häntä livenä. Voin vain kuvitella, miltä tuntuisi nähdä nämä herkät kappaleet pienellä klubikeikalla esitettynä. Jo äänitteen kautta tulee vahva tunne siitä, että artisti todella eläytyy kappaleisiinsa, varmastikin tunne olisi livekeikalla vielä ilmeisempi.

Missing Note on yksi niistä levyistä, jotka tekivät minuun vaikutuksen heti ensikuulemalta eikä albumi ole runsaassa kuuntelussakaan alkanut kyllästyttää. Kun albumia kuunnellessa käy selväksi, että artisti on lahjakas, tekee omaa musiikkiaan innostuneesti tunteella ja on vielä onnistunut vangitsemaan kappaleisiinsa omalaatuisen soundin, ei levystä voi olla pitämättä.

Vaikka yleensä en pidä siitä, etten ymmärrä, mitä kuuntelemani artistit tai yhtyeet laulavat (mikä johtaa siihen, että voin kuunnella vain englannin-, suomen- ja ranskankielistä musiikkia), Missing Note -levyn ehkä hienoin yksittäinen kohta on (muutenkin hienon) Tliqa-kappaleen väliosa, jossa Dakha kuiskuttaa pätkän lyriikoita äidinkielellään. Vieras kieli tuo hienon lisän muuten englanninkieliseen levyyn - vaikka ikävä totuus lienee, että mikäli koko levy olisi laulettu persiaksi, se valitettavasti tuskin olisi Pohjoismaissa menestynyt.

Albumi Spotifyssa.

Blogin säännöt.
Heinin top 100 -lista.