Heini: 11. Suede - Coming Up (1996)

Tässä vaiheessa listaa aletaan olla jo sellaisissa fanituksen sfääreissä, että järkevien blogitekstien kirjoittaminen muuttuu kerta kerralta vaikeammaksi. Vielä tätä tekstiä kirjoittaessanikin harmittelen sitä, ettei Sueden Coming Up mahdu  kymmenen parhaan levyn joukkoon, mutta on vain täysin mahdotonta tunkea yhtätoista levyä top kymppiin. Voitaisiin kuitenkin sanoa, että eräänlainen parhaista parhaiden lista alkaa tästä. Brittipop, musiikki tai ylipäätään elämä olisi varsin köyhää ilman Sueden keulahahmon Brett Andersonin (toisin sanoen Bretskan) falsettilaulua, honteloa olemusta ja keinuvia lanteita.

Suede on tehnyt viisi albumia, joista neljä ensimmäistä ovat niin hyviä, että ne olisivat kaikki ansainneet päätyä tälle listalle elleivät blogin säännöt sitä kieltäisi. Lisäksi yhtyeeltä on ilmestynyt Sci-fi Lullabies (tai tuttavallisemmin Sci-fi Loverboys) -niminen B-puolikokoelma, joka sisältää tuplalevyn verran loistavia kappaleita, jotka eivät koskaan ole päätyneet yhtyeen albumeille. Hienoa materiaalia siis näillä lontoolaismiehillä riittää. Päädyin listaamaan yhtyeen kolmoslevyn Coming Upin blogissamme, koska sen ilmestymisen myötä tutustuin Sueden musiikkiin ja aloin fanittaa heitä. Tämä levy myös nosti yhtyeen suurempaan suosioon kuin kaksi aikaisempaa albumia olivat tehneet.

Coming Up ilmestyi vuonna 1996 ja muistan vieläkin riidat, jotka kävin äitini kanssa kesällä 1997, kun Suede esiintyi muutaman kilometrin päässä silloisesta kodistamme Provinssirockissa, mutta en saanut mennä katsomaan konserttia, koska olin hänen mielestään liian nuori menemään festareille. Onneksi asia korjaantui kaksi vuotta myöhemmin, kun yhtye vieraili uudelleen Seinäjoella. Suede oli vuoden 1999 Provinssin sunnuntain pääesiintyjä ja seisoin ystäväni kanssa päälavan edessä aamusta asti keikkaa odottamassa, jotta varmasti saisimme hyvät paikat Sueden esityksen aikana. Odotus oli pitkä, mutta se kannatti. Vaikka olen nähnyt yhtyeen konsertoimassa useasti tuon jälkeenkin, mikään myöhempi keikka ei ole yltänyt samaan mahtavaan tunnelmaan. Viimeistään silloin tuli Suede-fanitukseni sinetöityä.

Olen kuunnellut Coming Upia niin paljon, että muistan jokaisen pienen yksityiskohdan jokaikisestä biisistä. Muistan, mitä Bretska milloinkin laulaa (tai muuten ääntelee) ja olen mukana kaikissa muissakin pienissä käänteissä, joita kappaleet sisältävät. Yritin miettiä, mitkä olisivat lempikappaleitani levyllä, mutta niitä on mahdoton listata. Tämä albumi ei sisällä yhtään huonoa kappaletta - tai ainakaan en kykene kuuntelemaan levyä millään tavalla kriittisesti tai analysoiden. Siksipä mieluummin annan musiikin viedä mennessään ja ihailen Bretskaa MTV:ltä tutuissa musiikkivideoissaan:

Ks. myös Mikke: 39. Suede - Suede (1993).

Albumi Spotifyssa.

Blogin säännöt.
Heinin top 100 -lista.