16.5.2011

Mikke: 96. The XX - XX (2009)

The XX viehätti minua suunnattomasti heti alusta alkaen. Minimalismi ja hiljainen kauneus sopivat yön pimeimpiin hetkiin. Laulajakaksikon melankoliset ja lakoniset äänet vuorottelevat kauniisti. Maltilliset elektroniset rytmit ja kaikuisat puhtaat kitarat vievät kuuntelijan vieraaseen maailmaan. 


 Näin yhtyeen konsertoimassa viime vuoden Flow-festivaaleilla. Vaikka Sigur Rósin keulahahmo Jónsin peruuttaminen harmittikin silloin, sillä oli myönteisiäkin vaikutuksia. The XX siirtyi ohjelmistossa myöhemmäksi. The XX:n esiintyminen olisi varmasti jäänyt vaisummaksi, jos aurinko olisi ollut vielä ylhäällä. Tämä yhtye vaatii pimeyttä. Illan hämärryttyä The XX tarjoili täydellisen lopun festivaalille. Jalat ja mieli väsyneenä, mustavalkoinen visuaalisuus ja ylitse lipuvat tummat pilvet musiikin kauneuden kanssa toivat kylmät väreet niskaan.

The XX:n musiikissa kauniit heleät kitarat soivat täyden hiljaisuuden yllä. Musiikkiin ei voisi lisätä mitään, tai jännite hiljaisuuden ja musiikin välillä rikkoutuisi.  The XX onkin parhaimmillaan nautittuna täyden hiljaisuuden ympäröimänä.

Toivottavasti The XX säilyttää tulevaisuudessakin minimalistisen otteensa, eikä täytä sointujen väliin jäävää hiljaisuutta. Yhtyeen visuaalinen ilme, soundimaailma ja yhtyeen jäsenet kokoavat kasaan komean paketin, jota ei voi kuin kuvailla sanalla 'cool'.

Katso myös Heini: 43. The XX - XX (2009).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti