29.5.2011

Mikke: 84. Beck - Mutations (1998)

Beck aloitti uransa soittamalla hyvin sekavaa musiikkia, joka perustui outoihin ääniin ja erikoisiin soittimiin. Siirryttyään Geffen-levymerkille musiikki muuttui kuuntelijaystävällisemmäksi ja esimerkiksi kappale Loser tavoitti suuren yleisön huomion. Beckin musiikkissa on kuitenkin säilynyt olennaisena osana erikoiset soitinvalinnat ja kummalliset äänet. Mutations on yksi Beckin helpoiten lähestyttävimmistä albumeista. Tämä ei kuitenkaan ole ollenkaan huono asia. Hienot folk- ja countrykappaleet soivat tyylikkään omalaatuisina Beckin tyylille uskollisina.

Mutations oli ensimmäinen Beckin levy, josta todella innostuin ja edelleen pidän sitä hänen parhaanaan. Melankolinen sävy rauhallisissa kappaleissa vetoaa aina minuun. Beck laulaa lakoniseen tyyliinsä surumielisiä tarinoita epäonnistuneesta rakkaudesta. Kappaleista syntyy erolevyn vaikutelma. Mutta toisin kuin yleensä erolevyissä, Mutations kertoo jättämisestä eikä jätetyksi tulemisesta.


Cold Brains avaa levyn letkeällä folksoundilla, joka kuvastaa hyvin koko albumin tunnelmaa. Nobody's Fault But My Own kertoo syyllisyydestä suhteen lopettamisesta intiahenkisten soittimien säestyksellä. Canceled Check keinuu tarttuvasti kapakkapianojen soidessa taustalla. We Live Again nostaa karvat pystyyn kauniilla melodiallaan. Tropicalian bossa-nova rytmit erottuvat muun levyn tunnelmasta, mutta kappale itsessään svengaa kuin hirvi. Dead Melodies on mielestäni albumin hienoin hetki. Beckin käheä lauluääni uhkuu tunnetta ja melodiat soivat erityisen kauniisti. Bottle of Blues esittelee Beckille tyypillisempää soundia. Kappale kuulostaakin siltä, että se olisi voinut löytyä myös Beckin edelliseltä levyltä Odelay. O Maria saa sormet napsumaan ja jalan taputtamaan lattiaa tarttuvilla koukuillaan. Trumpettisoolo on mahtava! Diamond Bollocks on albumin kummajainen cembalosoundeineen ja särökitaroineen.

Mutations kumpuaa murheellisista ajatuksista, joista on syntynyt kaunista ja melankolista musiikkia. Sopii erityisesti rauhallisiin sadepäiviin.

"I just found me a bottle of blues
Some strange comfort for a soul to soothe
Ain't it hard, ain't it hard
to want somebody who doesn't want you"

Ks. myös Heini: 24. Beck - Modern Guilt (2008).

Albumi Spotifyssa

Blogin säännöt.
Miken top 100.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti