15.5.2011

Heini: 97. Yelle - Pop Up (2007)

En enimmäkseen pidä ranskalaisesta popmusiikista. Haluaisin kuunnella hyvää ranskankielistä poppia, mutta nekin ranskalaiset yhtyeet joista pidän, laulavat melkein aina englanniksi. Jollei olisi olemassa Sebastian Tellierin uskomatonta lavakarismaa (kehoitan katsomaan etenkin kohdasta 3:30 eteenpäin, kliimaksi paranee loppua kohden) tai vanhoja chansoneita esimerkiksi Edit Piaffin tai Jacques Brelin (joka sitäpaitsi oli belgialainen) laulamana, en juurikaan kuuntelisi ranskankielistä musiikkia.

Onneksi on Yelle. J'adore!

 Edesmenneen Misf*ts-klubin mixtapelta bongattu elektropop-kokoonpano soi iPodissani lähes koko viime kesän ja tanssijalka vipatti jokaisella kuuntelukerralla vain innokkaammin. Etenkin pikkutuhma hittibiisi Je veux te voir toimii perjantai-illan bilefiiliksen kohottamiseen täydellisesti.

Mitenkään omaperäinen Pop Up ei musiikillisesti ole ja levy päätyikin listalleni osittain ranskankielisyydestään saamien huimien lisäpisteiden voimalla. Jokaiselle vähänkään elektropopista pitävälle levy kuitenkin epäilemättä tarjoaa viihdyttäviä kuunteluhetkiä. Kannattaa tsekata.

Nähdään tanssilattialla!

Albumi Spotifyssa.

Blogin säännöt.
Heinin top 100 -lista.

4 kommenttia:

  1. Pitääpä kokeilla, kun tuota Yellen uusinta olen kevään aikan aika paljon popitellut menemään. En kyllä yhtään ymmärrä sanoja, mikä on ranskalaisten kamujen mielestä lähes pelkästään hyvä asia :D

    VastaaPoista
  2. Haha, no ei se varmaan tosiaan haittaa. Tää bändi ei taida olla se kaikkein syvällisin sanoituksissaan. Mut kivaa, jos kiinnostus heräsi!

    VastaaPoista
  3. On muuten ihan loistava poppisalbumi! Sääli, että tuo kakkosalbumi ei ole läheskään yhtä koukuttava. Mut hei, eläköön Misf*ts-nostalgia! :)

    VastaaPoista
  4. Mä en oo tota uudempaa kuunnellut kuin pari kertaa. Ehkä kesämmällä kuuntelen taas enemmän, kun elektropop-kauteni alkaa ja voin muodostaa mielipiteen siitä :)

    VastaaPoista