Mikke: 83. The Flaming Lips - Yoshimi Battles Pink Robots (2002)

Konfettitykkejä, kannettava strobovalo, tanssivia teletappeja, satoja oransseja ilmapalloja, laulaja suuressa hamsteripallossa, loistavaa musiikkia! Kaikki nämä esiintyivät The Flaming Lipsin konsertissa kahden vuoden takaisella Pitkä kuuma kesä-festivaalilla. The Flaming Lips osaa todella viihdyttää konserttiyleisöä. Onhan yhtyeellä jo lähes 30 vuoden ura takanaan ja suuri halu yllättää faninsa yhä uudelleen. Mainitakseni pari yhtyeen erikoista päähänpistoa, The Flaming Lips on julkaissut muun muassa albumin (Zaireeka), jonka raidat on jaettu neljälle eri cd-levylle, joita kaikkia tulee kuunnella yhtä aikaa eri cd-soittimista. Lisäksi yhtye on julkaissut erikoisen jouluelokuvan Christmas On Mars, jota suunniteltiin vuosia.


The Flaming Lips soittaa psykedeelistä poprockia, jonka soundimaailmasta ei yllätyksiä puutu. Wayne Coynen korkea lauluääni antaa yhtyeelle omaperäisen soundin. Toisin kuin useimmilla yhtyeillä, The Flaming Lipsin ura kesti jo monia vuosia, ennen kuin he saavuttivat parhaat albuminsa. Soittotaito, innovatiivisuus ja sävellykset ovat kasvaneet huikeasti ensimmäisistä levytyksistä ja mielestäni The Flaming Lips osui napakymppiin Yoshimi Battles the Pink Robotsilla. Paikoitellen psykedeeliset unenomaiset melodiat kohtaavat efekteillä höystetyn tuotannon. Sanoitukset ovat ensimmäisillä kuuntelukerroilla omituisia tarinoita, mutta ajan kanssa ne saavat uusia merkityksiä.

Fight Test aloittaa levyn oudolla tarinalla katumuksesta siitä, että yritti olla parempi ihminen ja kieltäytyä tappelemasta, jonka seuruksena menetti itselleen jotain tärkeää. Kaikki hitin ainekset on kasassa tässä hienossa kappaleessa. Levyn nimikkokappaleen ensimmäisessä osassa Yoshimi Battles the Pink Robots Pt. 1 Wayne Coyne laulaa Yoshimista, joka taistelee pahoja robotteja vastaan. Laulu saa hyvin erilaisen ilmeen, kun tietää, että tarina kertoo syöpää vastaan taistelemisesta. Saman kappaleen osa 2 on levyn psykedelisintä antia. In the Morning of the Magicians esittelee kaunista laulua ja unenomaista avaruustunnelmaa. Egotripping at the Gates of Hell jatkaa samalla soundillisella linjalla. Akustinen kitara yhdistettynä omituiseen efektimattoon toimii hienosti. Are You a Hypnotist? soi nimensä mukaisesti hypnoottisen psykedeelisenä. Do You Realize?? oli albumin suurin hitti, eikä suotta. Kappaleen mahtipontisuus ja kauneus on omaa luokkaansa.

The Flaming Lips on todellista audiovisuaalista ilotulitusta, mutta pelkästään levyltä kuunneltunakin musiikki toimii loistavasti. Harva yhtye on uskaltanut lähteä näin omalaatuiselle tielle musiikkinsa suhteen. Kappaleet kuulostavat hienoilta jo ensimmäisestä kuuntelukerrasta lähtien, mutta tarjoavat myös uusia yllätyksiä jokaisella kuuntelukerralla.

Albumi Spotifyssa

Blogin säännöt.
Miken top 100.