Heini: 1. The Beatles - Abbey Road (1969)

Tässä vaiheessa listani ykkösalbumi ei varmasti yllätä enää ketään, mutta niinhän sen pitääkin mennä. Lienee selvää, ettei minun musiikkimaullani varustettu ihminen voi asettaa mitään muuta albumia ykköseksi kuin tämän. Oikeastaan minun mielestäni oli ihmeellistä, ettei kukaan blogimme levyjen järjestystä veikannut (ja veikkauksensa minulle kertonut) osannut arvata, että listani kärkisijalla komeilee tietenkin Abbey Road (vaikka Miken ykköslevyksi sitä kyllä veikattiin). Jos blogissamme olisi ollut sallittua laittaa useampia levyjä samalta artistilta tai yhtyeeltä, olisi merkittävä osa parhaasta satasestani koostunut The Beatlesin tuotannosta. The Beatlesin fanittaminen saattaa olla tylsää ja epäoriginellia, mutten onneksi ole niin hipster, etten voisi rakastaa jotain sellaista, mikä on useiden vuosikymmenten aikana saanut miljoonat muutkin ihmiset innostumaan.

Abbey Road on viimeisenä äänitetty Beatles-levy, mikä kuuluu sen kappaleissa. The Beatlesit aloittivat samanlaisena 1960-luvun rockbändinä kuin monet muutkin, mutta yhtyeestä loistavan tekee se, että vuosien saatossa he alkoivat viedä musiikkiaan ennenkuulumattomiin suuntiin. Abbey Road ei ole niin kokeellinen kuin vaikkapa pari vuotta aiemmin ilmestynyt Sgt. Peppers Lonely Hearts Club Band, mutta loistavan siitä tekee se, että viimein tällä levyllä kuulostaa siltä, että Beatlesit ovat kasvaneet aikuisiksi ja löytäneet linjansa. Kappaleet ovat viihdyttävää popmusiikkia, mutta leimallisesti beatlesmaisia ja täynnä siihen aikaan uusia jippoja. Harmi, että yhtye tuli Abbey Roadin äänityksen jälkeen tiensä päähän.

Tältä Beatlesien uran päätöslevyltä löytyy useita yhtyeen parhaista kappaleista. Heti avausraita Come Together kuuluu niihin, vaikken olekaan pystynyt suhtautumaan kappaleeseen ihan samalla tavalla kuin ennen sen jälkeen, kun näin Hugleikur Dagssonin tulkinnan kappaleen nimestä (jos kiinnostaa, kannattaa tsekata kirja Popular hits). Something on kauniin kaunis Harrisonin kirjoittama rakkauslaulu, jota ihailen suuresti. Kauniiden biisien osastolle kuuluu myös Because, joka on värisyttävän hieno laulu. Oh! Darling saa minutkin tuskan partaalle tunteikkaan tulkintansa avulla. I Want You sekä levyn B-puolen lopun keskeneräisten kappaleiden sikermä edustavat Beatlesien kokeellisempaa ja modernia puolta, joka saa minut suuren ihmetyksen valtaan jokaisella kuuntelukerralla. Tietäen, ettei tuohon aikaan ollut tavallista tehdä sellaista musiikkia, mitä nämä kokeellisemmat kappaleet edustavat, en voi kuin ihailla Beatlejen luomis- ja ideoimiskykyjä.

Voisin kirjoittaa tästä albumista vaikka kuinka pitkästi, mutta oikeastaan en halua. Mestariteoksen analysoiminen amatöörin lähtökohdista tuntuu jotenkin väärältä. Vähän kuin arvostelisi jumalaansa. Siispä tyydyn laittamaan pisteen tämän kirjoituksen loppuun ja siirryn päänsisäiseen temppeliini palvomaan Johnia, Georgea, Paulia ja Ringoa yhtä heidän hienoimmista kappaleistaan hyräillen:

Because the world is round it turns me on
Because the world is round

Because the wind is high it blows my mind
Because the wind is high

Love is old, love is new
Love is all, love is you

Because the sky is blue, it makes me cry
Because the sky is blue 

Ks. myös Mikke: 11. The Beatles - Abbey Road (1969).

Albumi Youtubessa.

Blogin säännöt.
Heinin top 100 -lista.